Kehä II Suurpellon ja Kokinkylän eritasoliittymät

Finnmap Infra laati yhteistyössä Espoon kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa rakennussuunnitelman ”Kehä II Suurpellon ja Kokinkylän eritasoliittymät”.

Kehä II on tärkeä pääkaupunkiseudun kehäväylä, joka alkaa Länsiväylältä Matinkylän kohdalta ja päättyy tällä hetkellä Turuntielle (mt 110) Viherlaaksoon. Suunnittelualue sijoittui pääosin Suurpellon peltoaukealle Kokinkylän eritasoliittymän pohjoispuolelle. Parannettavan tieosuuden pituus oli n. 1,5 km.

Hankkeen tavoitteena oli rakentaa tulevaa Suurpellon kaupunginosaa palveleva eritasoliittymä, jolla uusi Suurpellon alue saadaan liitettyä suoraan pääkaupunkiseudun runkotieverkkoon sujuvasti ja turvallisesti.

Katso hankkeen esittelyvideo:
Kehä II Suurpelto

Toimenpiteet:

  • Kehä II:lle Suurpellon kaava-alueen kohdalle rakennettiin uusi eritasoliittymä.
  • Kokinkylän ja Suurpellon eritasoliittymien lyhyen välimatkan vuoksi myös Kokinkylän eritasoliittymän ramppeja parannettiin.
  • Suurpellon eritasoliittymään rakennettiin Kehä II:n suuntaa palvelevat linja-autopysäkit: itäpuolelle yksi ja länsipuolelle kaksi pysäkkiä. Lukusillalle rakennettiin yksi linja-autopysäkki itäsuuntaan.
  • Kevyen liikenteen järjestelyillä parannettiin alueen nykyisiä kevyen liikenteen yhteyksiä ja niiden turvallisuutta sekä rakennettiin uusia yhteyksiä tulevalle Suurpellon kaava-alueelle.
  • Pohjamaan heikon kantavuuden ja mahdollisten suurten painumien vuoksi penkereet suunniteltiin perustettavaksi esikuormitusta, massanvaihtoa, syvästabilointia tai paalulaattaa käyttäen.
  • Kaikki tämän suunnitelman perusteella rakennetut uudet ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen väylät valaistiin. Lukusiltaan suunniteltiin ja toteutettiin erikoisvalaistus.
  • Tie- ja katuympäristön käsittelyn lähtökohtana suunnitelmassa oli tieympäristön sulauttaminen Kehä II:n itäpuolta ympäröivään osittain rakennettuun pientalovaltaiseen ympäristöön ja toisaalta Kehä II:n länsipuolelle tulevaisuudessa rakentuvaan Suurpellon kaupunkimaiseen ympäristöön.
  • Uusia meluesteitä rakennettiin ja nykyisiä parannettiin Kehä II:n itäpuolella Lukusillasta pohjoiseen. 

Valtatien 8 ja maantien 724 parantaminen

Finnmap Infra laatii yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Vaasan kaupungin kanssa tiesuunnitelmia Valtatien 8 ja maantien 724 parantamiseksi.

Valtatie 8 (E8) Turusta Ouluun on yksi Suomen tärkeimmistä pääyhteyksistä. Vaasan yhdystie toimii valtatien 8 osuudelta keskustan itäisenä ohikulkutienä ja muodostaa yhdessä Alskatintien (Mt 724) kanssa tärkeän kaupungin sisäistä ja seudullista liikennettä välittävän pääväylän.

Nykyisellään yhdystien palvelutaso ei vastaa valtatielle asetettuja sujuvuus- ja turvallisuustavoitteita. Nykyisen 1+1 -ajokaistaisen tien välityskyky on tulevaisuudessa täysin riittämätön. Olemassa olevien eritasoliittymien ramppien mitoitukset eivät vastaa nykyvaatimuksia ja tasoliittymien kapasiteetti on jo nykyisillä liikennemäärillä riittämätön. Myös liikennemelu on joillain osilla häiritsevää.

Yhdystien estevaikutus kevyelle liikenteelle on nykytilanteessa merkittävä. Alitus- ja ylityspaikkoja on harvakseltaan ja yhdystien suuntainen reitistö on hajanainen. Liisanlehdon alueen maankäyttösuunnitelmat (isot kaupan yksiköt) aiheuttavat erityisesti Pitkämäen eritasoliittymän alueelle liikenteellisiä haasteita.

Tuusulanväylän (kt 45) parantaminen

Finnmap Infra laati yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin kanssa tiesuunnitelman Tuusulanväylän parantamisesta rakentamalla Yhdyskunnantien vaihtopysäkit. Suunnitelman tavoitteena on parantaa pääkaupunkiseudun poikittaissuuntaisten joukkoliikenneyhteyksien vaihtomahdollisuuksia.

Suunnittelualue sijaitsee Helsingin Tuomarinkylässä, Tuusulanväylän ja Yhdyskunnantien risteyskohdassa. Tuusulanväylä on moottoritie osana kantatietä 45. Tuusulanväylä alkaa Helsingin Käpylästä ja päättyy Tuusulan Hyrylään. Tuusulanväylä on merkittävä yhteys muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tuusulanväylä on myös Helsingin toiseksi vilkkain sisääntuloväylä ja sitä pitkin liikennöi useita joukkoliikenteen linjoja.

Suunnitelma palvelee Tuusulanväylää pitkin kulkevan etelä-pohjoissuuntaisen linja-autoliikenteen ja länsi-itäsuuntaisen uuden runkolinjan 560 välisiä vaihtomahdollisuuksia. Runkolinjan 560 liikennöinti alkaa syksyllä 2015. Linjan reitti kulkee Rastilasta Vuosaaren, Malmin aseman ja Paloheinän kautta Myyrmäkeen. Reitin pituus on noin 28 kilometriä. Suunnitelma liittyy pääkaupunkiseudun poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämishankkeeseen ja se rahoitetaan osana Runkolinja 560 -hanketta.

Suunnitelma sisältää vaihtopysäkkien suunnittelun Tuusulanväylälle (Kt45) ja niihin liittyvien kolmansien kaistojen suunnittelun. Tuusulanväylän siltoja levennetään uusien pysäkki- ja kaistajärjestelyjen johdosta. Yhdyskunnantielle ja Vanhalle Tuusulantielle suunniteltiin runkolinjaa 560 palvelevat linja-autopysäkit. Tuusulanväylän pysäkkien ja alemman katuverkon pysäkkien vaihtomahdollisuudet huomioitiin suunnittelemalla jalankulkuyhteydet pysäkeille. Tiesuunnitelman yhteydessä tutkittiin alueen melutasot sekä suunniteltiin toimenpiteet asuinalueiden meluhaittojen torjumiseksi.

Hankkeen kustannusarvio on vuoden 2013 hintatasossa noin 3,7 milj.€.

Tässä hankkeessa Finnmap Infran asiantuntemusta on tarvittu tie-, katu- ja aluesuunnittelussa, geotekniikassa, meluntorjunnan suunnittelussa, maisemasuunnittelussa sekä liikenteenohjauksen suunnittelussa. Finnmap Infra laatii tällä hetkellä rakennussuunnitelmaa hankkeesta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan katuverkon linja-autopysäkit runkolinjan 560 liikennöinnin aloittamiseen mennessä.

Valtatien 3 parantaminen välillä Seinäjoentie – Koivistontie, Kurikka ja Ilmajoki

Finnmap Infra laatii yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Liikenneviraston, Kurikan kaupungin ja Ilmajoen kunnan kanssa Valtatien 3 parantamista välillä Seinäjoentie-Koivistontie.Tehtävänä on laatia tie- ja rakennussuunnitelma.

Nykyisen Kyrönjoen ylittävän, vuonna 1957 valmistuneen teräspalkkisillan kantavuus ei ole nykypäivän vaatimusten mukainen, eikä sillan korjaaminen ole kannattavaa. Tässä hankkeessa nykyinen vesistösilta esitetään purettavaksi ja korvattavaksi uudella, nykyisen sillan itäpuolelle toteutettavalla sillalla. Uuden siltapaikan myötä myös valtatien suuntausta parannetaan. Hankkeessa luodaan lisäksi edellytykset jatkuvalle kevyen liikenteen yhteydelle valtatien 3 varteen Kurikasta Koskenkorvalle. Parannettavan tieosuuden pituus on noin 2,2 km.
Kyrönjokilaakson pohjaolosuhteet ovat erittäin haastavat. Siltapaikalla Kyrönjoki virtaa syvässä ja leveässä uomassa, joten sillan tulopenkereet ovat korkeat. Tiiviiden maakerrosten alla on paineellista pohjavettä.
Suunnittelussa panostettiin laadukkaaseen pohjatutkimusohjelmaan. Geosuunnittelija laati pohjatutkimuksille kattavat kilpailutusasiakirjat. Kohteeseen asennettiin huokospaineantureita, kairauksia (mm. CPTU) tehtiin runsaasti ja näytteitä otettiin paljon. Laadukkaan tutkimustiedon perusteella laadittu rakentamissuunnitelma minimoi työnaikaiset riskit ja johtaa laadukkaaseen lopputulokseen.

Valtatie 3 toimii valtakunnallisena yhteytenä Helsingistä Tampereen kautta Vaasaan sekä seudullisena yhteytenä Kurikan ja Koskenkorvan välillä. Vt 3 on osa Euroopan laajuista TERN-päätieverkkoa (Trans-European Road Network).

Kustannusarvio hankkeelle on noin 6,70 milj. €.