Kevät tulee niin, että surina käy! Meille ihmisille elintärkeät pölyttäjät ovat jälleen aloittaneet pörräämisen. Siltaosastopäällikkömme Mikko Hillin mehiläistarhoilla mehiläiset lensivät kevään ensilentonsa viime viikolla. Nyt ne löytävät jo hieman siitepölyä kukkivista pähkinäpuista. Seuraavaksi ravintoa tarjoavat pajut ja voikukat.
Metsien ja peltojen ohella myös rakennetut ympäristöt ovat pörriäisille tärkeitä elinalueita. Miten pölyttäjiä voidaan auttaa infran suunnittelussa ja rakentamisessa? Viher- ja maisemasuunnittelijamme Jaana Katajalehto kertoo:
🐝 Hyönteisille tärkeät kohteet inventoidaan etukäteen, suojataan ja säilytetään. Jos se ei ole mahdollista, kompensoidaan menetys jossain muualla jo ennen rakentamista.
🐝 Vaalitaan ja luodaan tie- ja rataympäristöjen paahdealueita, joista monet hyönteiset hyötyvät. Ne ovat lämpimiä kivennäismaarinteitä, jotka pysyvät avoimina joko luonnostaan, hoidon tai käytön ansiosta.
🐝 Suunnitellaan niittyjä ja metsityksiä niin, että valitaan monipuolisesti kotimaisia kukkakasveja ja sellaisia puulajeja, joista pölyttäjät hyötyvät varhain keväällä, kuten pajut ja pihlajat.
🐝 Lisäksi voidaan kerätä paikallisten luonnonkasvien siemeniä ennen rakentamista ja kylvää ne takaisin niityille. Tällöin paikalle ominaisten lajien elo alueella voi jatkua.
🐝 Rakentamisen aikana on tärkeää, ettei ympäristöön pääse kemikaaleja tai muita päästöjä.
🐝 Hoidossa huomioidaan, että nurmet ja niityt on paras niittää mahdollisimman myöhään syksyllä. Myös ympäristön “epäsiisteys” kuten lahopuu, vadelmapuskat ja apilanurmet ovat pörriäisten mieleen.
🐝 Ilmastonmuutoksen hillitseminen auttaa myös pölyttäjiä!
