Sörnäisten metroaseman ympärillä sijaitseva Vaasanpuistikko sai uudistetun ilmeen peruskorjauksessa. Kunnostetun aukion avajaisia vietettiin elokuussa 2024. Finnmap Infra oli mukana hankkeessa valvojan, turvallisuuskoordinaattorin ja tilaajan projektipäällikön tehtävissä. Helsingin kaupunkiympäristö toimi hankkeen tilaajana ja VRJ Etelä-Suomi Oy urakoitsijana.
– Hanketta oli toteuttamassa hyvä porukka. Keskustelu oli avointa ja kommunikaatio toimi, jolloin työt saatiin hoitumaan, kertoo hankkeen valvoja Jenni Valkonen.
Vaasanpuistikkoa parannettiin uusimalla alueen rakenteet, pintamateriaalit ja valaistus. Alueella on myös uudet penkit, pyörätelineet ja aurinkoenergialla toimivat älyroska-asiat. Lisäksi aukiolle on tuotu viidestä veistoksesta koostuva taideteos, joku kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Piritoriksi kutsuttu Vaasanpuistikko on liiketeellisesti merkittävä solmukohta. Aukiota kunnostettiin edellisen kerran Sörnäisten metroaseman rakentamisen yhteydessä vuonna 1984.
Kuutamomaisema kutsuu kulkemaan
Aukiota kulkevan askelia rytmittää nyt monivärinen luonnonkivilaatoitus, joka muodostaa kuutamomaiseman. Keskiosastaan vaalea ja laitoja kohti tummeneva kehämäinen kuutamokuvio toteutettiin kivien väritystä hyödyntäen.
Palapelimaisen laatoituksen onnistuminen vaati hyvää työsuunnittelua ja työntekijöiden perehdyttämistä.
– Urakoitsija teki laatoituksen toteuttamisesta työsuunnitelman. Yhteistyössä huolehdimme tarkasti työalueiden ja kivimäärien vastaavuuksia. Työn piti edetä aukottomasti, koska saumauksen jälkeen virheitä olisi ollut hankalampi korjata, Jenni Valkonen kertoo.
Luonnonkivilaatoitus kattaa koko Vaasanpuistikon aukion ja ympäröivät polut. Avoin kiveysalue luo tilan tapahtumille, terasseille ja erilaisille myyntipisteille.
Vanhojen tammien elinolosuhteita parannettiin
Aukion vehreyttä lisättiin sijoittamalla alueelle uusia pensaita ja perennoja. Monilajiset istutukset toteutettiin vanhojen tammien ympärille.
Ennen urakan alkua alueelta jouduttiin kaatamaan neljä tammea, jotta säilyville puille jäisi riittävästi elintilaa. Säilyvien tammien osalta lähtökohtana oli puiden elinolosuhteiden parantaminen.
Tammille tehtiin kasvualustan vaihto mahdollisimman hellävaraisesti imukaivulla ja käsin lapiotyönä. Vanhat maa-ainekset poistettiin ja korvattiin uudella ravinteikkaalla kasvualustalla.
– Kaivu osoittautui odotettua haastavammaksi, koska puilla ei ollut juuri lainkaan humuspitoista kasvualustaa. Juuret olivat hakeutuneet kallionhalkeamien ja louheiden väliin. Louhikon auki repiminen olisi saattanut rikkoa puiden juuret. Siinä kohtaa totesimme yhteisymmärryksessä, ettemme lähde väkisin tavoittelemaan suunnitelman mukaista kaivusyvyyttä. Puille ei haluttu aiheuttaa enempää stressiä, kertoo vihervalvoja Jarkko Heikkinen-Lindberg Finnmap Infrasta.
Vaasanpuistikon tammien kasvualustat on yksi Aalto yliopiston biohiilitutkimushankeen pilottikohteista. Puiden kasvualustan seoksessa käytettiin osana biohiiltä, jonka mahdollisia hyötyjä ovat mm. vedenpidätyskyvyn paraneminen kuivina kausina ja parempi veden läpäisevyys tulvien aikana. Biohiilet nähdään myös yhtenä pitkän aikavälin hiilensidonnan keinona. (Lähde: aalto.fi/fi/muotoilun-laitos/helsingin-biohiilihanke)
- Tilaaja: Helsingin kaupunkiympäristö
- Urakoitsija: VRJ Etelä-Suomi Oy
- Suunnitelmat: Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy
Kuva: KYMP/Helsingin kaupunki
Tutustu tarkemmin rakennuttamispalveluihimme
