Ympäristöarvojen merkittävyys ja niiden kannalta suotuisien ratkaisujen tekeminen ovat rakennusalalla yhä vahvemmin esillä. Lähtökohtaisesti puu nähdään betonia ja terästä ekologisempana materiaalivaihtoehtona, minkä vuoksi sen käyttöä on pyritty lisäämään rakentamisessa. Siltojen rakennusmateriaalina puulla on haasteensa, mutta oikealla kohdentamisella ja kehitystyöllä sen hyödyntämistä olisi mahdollista lisätä.
Rakennustekniikan opiskelijana eri materiaalien hyödyntäminen rakentamisessa on ollut aihepiirinä kiinnostava. Opintojen aikana pääsin tutustumaan niin puun, teräksen kuin betoninkin toimintaperiaatteisiin ja erikoiskysymyksiin enemmän tai vähemmän. Etenkin betoni on näistä vaihtoehdoista jokseenkin vallitseva. Kun sain Suomen metsäkeskukselta ehdotuksen puusiltoihin liittyvän diplomityön tekemisestä, kiinnostuin syventämään tietämystäni puusiltojenkin saralta.
Myös Finnmap Infra tuki diplomityön aihevalintaa, sillä puusiltoihin erikoistuminen on nykypäivänä melko harvinaista. Lisäksi firmasta löytyy kokemusta aiheesta, joten tukea oli tarvittaessa saatavilla.
Materiaalikokonaisuutta puusilloista luomaan näkökulmia
Diplomityössä tarkoituksenani oli luoda mahdollisimman kattava tietopaketti puusilloista ja tutkimuksellisena näkökulmana syventyä puusiltojen erikoiskysymyksiin sekä mahdollisuuksiin. Tutkimusta varten tein asiantuntijahaastatteluita, jotka kohdistettiin alalla pitkään toimineisiin osaajiin. Työssä käsittelemäni puusiltojen suunnittelun kokonaisuuden kiteytin lopuksi laatimaani laskentaesimerkkiin, jossa mitoitettiin liimapuinen palkkisilta ajoneuvoliikenteelle.
Sillan rakennusmateriaalina puun etuja ovat helppo muokattavuus sekä ekologisuus, sillä puu on materiaalina uusiutuva. Lisäksi puu mahdollistaa esteettiset rakenneratkaisut sekä tarjoaa nopean asentamisprosessin korkean esivalmistusasteen ansiosta.
Haasteina voidaan nähdä pitkäaikaiskestävyyden takaaminen, jonka yhtenä lähitulevaisuuden haasteena on puusilloissa kyllästeenä käytetyn kreosootin tuleva käyttökielto huhtikuussa 2023. Puun käyttöön siltarakenteissa kohdistuu mahdollisesti myös ennakkoluuloisia asenteita. Osaltaan tähän varmasti vaikuttaa betonisiltojen vahva asema useammissa tyyppipiirustuksissa sekä tilaaja- ja suunnittelutottumukset.
Uudet innovaatiot puusilloille enemmän kuin tervetulleita
Puusilloille parhaat soveltuvuudet ovat yksityisteiden sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien siltoina, jolloin markkinointia tulisi kohdentaa enemmän näihin. Puusiltojen aseman parantaminen kuitenkin vaatisi myös kehitystyötä sekä uusia innovaatioita. Työssäni nostin esiin esimerkiksi CLT-puutuotteen käyttämisen kansirakenteena sekä mahdollisuuden hyödyntää puu-betoni-liittorakennetta.
CLT:tä on suosittu Keski-Euroopassa puusiltojen kansirakenteena, jonka lisäksi Suomessa syrjälankkukansilla on ilmennyt lahottajasieniongelmia. Liittorakenteilla sen sijaan voitaisiin luoda pidempien jännemittojen puuta rakenteenaan hyödyntäviä siltoja, jossa puurakenteet ovat samalla rakenteellisesti suojattuja.
Lisäksi tutkin muiden Pohjoismaiden puusiltatottumuksia, joiden hyödyntämistä voisi harkita myös Suomessa. Ihanteellinen tilanne olisi, että Suomeen saataisiin lisää puurakenteisia tyyppisiltaratkaisuja suunnittelutyön kynnyksen madaltamiseksi, mutta ymmärrettävästi pienellä toimialalla on kehityskustannuksiin nähden hankala löytää tekijöitä.
Työni hyväksyttiin Tampereen yliopistossa marraskuussa 2022. Toivon sen osaltaan tuovan pohdittavaa alalle sekä eväitä puusiltoihin kohdistuvaan koulutukseen, joka toistaiseksi Suomessa on kohtuullisen vähäisellä tasolla.
Tutustu diplomityöhön Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa.
Kirjoittaja: Miro Seppälä, puh. 050 508 8330, etunimi.sukunimi@finnmap-infra.fi
