Ajankohtaista

Tietomallipohjainen valvonta tuo tehokkuutta infratyömaille

Kirjoittaja:
Erno Pakkala
Puh. 050 5088866
etunimi.sukunimi@finnmap-infra.fi

Rakentamisesta on tullut tietomallien myötä huomattavasti tehokkaampaa ja samalla tietomalliosaaminen sekä suunnittelussa että rakentamisessa korostuu. Niin suunnittelukonsulteilta kuin rakennusurakoitsijoilta löytyy tietomallinnukseen erikoistuneita henkilöitä, jotka huolehtivat siitä, että tietomallien suunnittelu ja tietomalleilla rakentaminen tapahtuu ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti.

Vaikka tietomallien hyödyntäminen on yleistynyt myös työmaavalvonnassa, tietomallipohjaisessa hankkeessa valvontaa tehdään usein perinteisin menetelmin. Näin tehdään siitäkin huolimatta, että tietomallia hyödyntämällä valvonta on tehokkaampaa ja esimerkiksi laatupoikkeamiin pystytään puuttumaan nopeammin.

Avain onnistuneisiin infrahankkeisiin

 

Me Finnmap Infrassa olemme kehittäneet tietomallipohjaista valvontaa erilaisten tilaajien tarpeisiin. Olemme havainneet, että laadukkaasti suoritetulla tietomallipohjaisella valvonnalla pystytään auttamaan hankkeita pysymään aikataulussa, säästämään kustannuksissa ja hankkeesta kunnossapitoon siirtyvä toteumamalli on laadukas ja vaatimusten mukainen.  Samoilla asioilla mitataan myös hankkeen onnistuminen.

Valvonnan tärkeimpiä tehtäviä on edesauttaa urakoitsijaa tekemään asiat laadukkaammin. Tämä pätee myös tietomalliasioihin. Kun tietomalleilla rakentamista ja tietomallien tuottamista valvotaan riittävän tehokkaasti, tilaajaorganisaatio pystyy luottamaan, että hanke on toteutettu laadukkaasti ja hankkeesta siirtyvä data edelleen kunnossapitoon on oikein.

Hidasteena tottumukset ja sisältöjen tuntemus

 

Miksi valvonta tulee tietomallinnusasioissa jälkijunassa?  Syyt ovat yksilöllisiä riippuen valvontaorganisaatiosta, mutta monet syistä myös toistuvat hankkeesta toiseen. Yksi merkittävimmistä on perinteet. Tiettyihin toimintatapoihin on totuttu ja niiden muuttaminen koetaan vaikeaksi. Työmaalla saatetaan edelleen tuottaa kymmeniä sivuja laatudokumentaatiota, vaikka sama asia olisi mahdollista todeta yhdestä tietomallista. Paperidokumentaatiota saatetaan tehdä pelkästään valvontaa varten tietomalliosaamisen puutteen tai tottumuksen vuoksi.

Toinen merkittävä syy on, ettei ymmärretä tietomallien tietosisältöä. Tietomalleja voi olla monen eri tasoisia aina 2D-viivoista monimutkaisiin taitorakennemalleihin. Vaikka valvonnalla olisikin kaikki hankkeen malliaineisto käytössä ja opastus käytössä olevaan ohjelmistoon, tarvitaan lisäksi käsitys siitä, mitä tietoa missäkin mallissa esitetään, millä tarkkuudella tieto pitää esittää ja kuinka tätä tietosisältöä valvoja voi hyödyntää.

Esimerkiksi 2D-taiteviivan ei kuulukaan näkyä 3D-mallissa ja yksittäiset laatupoikkeamat esitetään pistemäisinä kohteina eikä 3D-mallina. Usein turvaudutaan perinteisiin paperidokumentteihin, joihin tulostetaan tietomalleista valvojalle sen tarvitsema tieto.

Tietomalleille oma valvojansa

 

Yksi keino tietomalliosaamisen parantamiseen on työmaavalvonnan jakaminen. Tällöin hankkeessa olisi esimerkiksi oma valvojansa paikan päällä työmaalla tapahtuvaan valvontaan vastuullaan turvallisuus ja erilaiset katselmukset. Hankkeen toinen valvoja valvoisi tietomallipohjaista rakentamista ja tietomallien tuottamista. Usein valvojalla onkin niin paljon tehtäviä, että jakauttaminen on senkin puolesta järkevää.

Toinen keino olisi edellyttää valvontaorganisaatiolta tietomalliosaamista. Valvontaa suorittavalla henkilöllä tai organisaatiolla täytyisi olla riittävä kokemus tietomallipohjaisesta valvonnasta ja erityisesti työmaan keräämän laatuaineiston esittämisestä tietomalleissa. Usein asiat paranevat, kun vaatimustasoa nostetaan – niin myös tietomallipohjaisessa valvonnassa.

Luotettavaa tietosisältöä alusta alkaen

 

Tietomalleja hyödyntävässä valvonnassa voidaan tarkastella asioita, joita ei perinteisellä valvonnassa havainnoida. Esimerkiksi voidaan tehdä erilaisia vertailuja toteutusmallien ja toteumamallien välillä. Pystytään tarkastamaan urakoitsijan massoja ja määriä. Voidaan hallita ja tarkastaa laatupoikkeamia heti niiden synnyttyä. Voidaan suorittaa ajoturvallisuuden ja ajourien tarkasteluja sekä hyödyntää tietomalleja katselmuksissa. Kaikki nämä tarkastelut edesauttavat laadukkaan ja sitä kautta turvallisemman infrakohteen valmistumista.

Yksi tärkeimmistä tietomallipohjaisen valvonnan kohteista on hankkeen tietosisällön valvonta. Tämä tulisi toteuttaa heti hankkeen alusta alkaen, jotta tietomalleissa esitettyihin asioihin voidaan luottaa eikä hankkeesta luovutettavaa laatuaineistoa tarvitse kyseenalaistaa. Lisäksi hankkeessa voidaan siirtyä nopeasti työvaiheesta toiseen, kun tiedetään, että kaikki siihen asti kerätty data on tarkastettu.