Jyväskylässä on mahdollista pinkoa harjua ylös valon perässä. Harjun kuntoportaissa nimittäin kiitää Finnmap Infran suunnittelema valojänis, eli ledivaloilla toteutettu kirittäjä. Valaistus ja valojänis asennettiin kuntoportaisiin Harjun kuntoilualueen kunnostuksen yhteydessä vuonna 2022.
Idea valon perässä spurttaamisesta syntyi Finnmap Infran ja Valon kaupunki -hankkeen yhteistyönä. Tiettävästi vastaavantyyppinen toteutus on ollut väliaikaisessa käytössä ainakin Tanskassa.
– Ajattelimme, että olisi hauskaa saada juosta valon perässä. Tavoitteena oli, että se sopisi mahdollisimman monelle ja olisi helppokäyttöinen. Selvitimme useampaa toteutusvaihtoehtoa, joiden kustannuksissa oli eroja, kertoo valojäniksen suunnittelija, valaistussuunnittelija Jussi Vikström.
Kaidevalaistus ohjelmoiduilla ledinauhoilla
Valojänis ja kuntoportaiden valaistus on toteutettu ohjelmoitavilla ledinauhoilla. Normaalitilassa kaikki portaiden ledipisteet loistavat samalla voimakkuudella. Valojänis etenee alhaalta ylöspäin siten, että ohjelmoitujen ledipisteiden voimakkuus kasvaa hetkeksi vuorollaan.
Harjun portaat ovat noin 40 metriä pitkät ja 3 metriä leveät. Portaiden kumpaankin kaiteeseen on asennettu neljä 10 metrin pituista ledinauhaa.
Porrasrakenteiden muutoksien vuoksi ledinauhojen asennustapaa jouduttiin muuttamaan sellaiseksi, että jokaiselle nauhalle tulee oma sähkö- ja ohjauskaapeli. Tämä tuotti haasteita siinä, että ledinauhat saatiin toimimaan halutunlaisesti. Ohjaimet ovat herkkiä laitteita, joten ne vaativat myös lämmitettävän sähkökeskuksen.
– Valojäniksen pystyy toteuttamaan mihin portaisiin tahansa. Helpointa ledinauhojen asentaminen on suoriin portaisiin – ilman mutkia ja porrastasanteita. Tosin tässä urakoitsija sai tasanteiden taitekohdatkin hyvin asennettua, Jussi kuvaa.
Kolme juoksunopeutta
Valojänis lähtee liikkeelle yksinkertaisesti nappia painamalla. Ohjelmoinnin suunnittelussa mietittiin tarkasti, mitä napinpainalluksen jälkeen tapahtuu.
Jokaisessa nopeusvaihtoehdossa valojäniksen juoksu alkaa lähtölaskennalla, jossa valot kirkastuvat ja himmenevät kolme kertaa. Sen jälkeen jänis lähtee etenemään kohti portaiden yläpäätä valitulla nopeudella.
Jäniksen jahtaamiselle on valittavana kolme eri nopeutta: reipas kävely 4 km/h, reipas hölkkä 8 km/h ja juoksu 10 km/h.
Juoksunopeuksia voidaan muuttaa sopivammiksi käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Kevääksi Jyväskylän kaupungin suunnitelmissa on kutsua ammattiurheilija paikalle kellottamaan huippuaika vaikeimman tason juoksunopeudeksi. Sen jälkeen on mahdollista päästä vertaamaan omaa nopeutta ammattilaisen vauhtiin!
Voimakkuuden säätö hillitsee sähkönkulutusta
Valaistuksen sähkönkulutusta pystytään hallitsemaan säätämällä valaistuksen voimakkuutta. Normaalitilassa kaiteiden ledinauhat loistavat noin 5 prosentin voimakkuudella. Valojäniksen kohdalla kukin ledipiste on hetken täydellä voimakkuudella, jotta valojäniksen eteneminen erottuu normaalivalaistuksesta.
Kuntoportaiden valaistuksen sähkönkulutus muodostuu pääosin normaalitilan valaistuksesta – valojäniksen osuus kulutuksesta on hyvin pieni. Kokonaiskulutus on verrattavissa yhden jääkaappipakastimen sähkönkulutukseen vuorokaudessa.
Yön tunteina kuntoportaiden perusvalaistus on päällä noin 1 prosentin tehokuudella. Harjun portaita käytetään myös kulkuyhteytenä keskustan ja Mäki-Matin kaupunginosan välillä. Valaistuksella varmistetaan turvallisuus ja riittävä näkeminen portaissa pimeällä.
