Ajankohtaista

Lihasvoimin koulutielle – aktiivisten koulumatkojen edistäminen

Kirjoittaja:
Markus Rauhanen
etunimi.sukunimi@finnmap-infra.fi

Lasten aktiivisen liikkumisen määrä on laskussa ja heidän yleinen toimintakykynsä heikkenee jatkuvasti, niin yleisesti maailmalla kuin Suomessakin. Tämä on näkynyt myös Vantaalla, joka on menestynyt muihin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin verrattuna hieman heikommin erilaisissa lasten toimintakyvyn ja liikkumisen mittauksissa.

Diplomityössäni Vantaan tilannetta pyrittiin parantamaan tutkimalla alakoululaisten koulumatkojen kulkutottumuksia ja selvittämällä, miten aktiivisten kulkumuotojen käyttöä voitaisiin edistää lasten koulumatkoilla. Aktiivisilla kulkumuodoilla tarkoitetaan omin lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista, kuten kävelyä ja pyöräilyä.

Aktiivisten kulkumuotojen käyttö koulumatkoilla on lapsille yksi helpoimmista tavoista harrastaa arkiliikuntaa ja saavuttaa siitä saatavia terveydellisiä hyötyjä. Vantaan kaupungille tehdyn diplomityön tavoitteina olivat:

✔ Selvittää, miten alakoululaiset kulkevat koulumatkojaan Vantaalla
✔ Löytää erilaisiin koulumatkojen kulkutottumuksiin vaikuttavia syitä
✔ Tutkia eri taustatekijöiden merkitystä koulumatkojen kulkutottumuksiin
✔ Selvittää mahdollisia keinoja aktiivisten kulkumuotojen käytön edistämiseksi koulumatkoilla

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kaksi erillistä tutkimusta, jotka esitellään seuraavaksi.

Vantaan alakoululaisten koulumatkojen kulkutottumuskysely

Koulumatkojen kulkutottumuskysely jaettiin Vantaan alakoululaisten huoltajille Wilma -viesteillä ja kyselyyn saatiin 1329 vastausta. Kyselyssä selvitettiin teemoittain lasten taustatietoja, yleisiä koulumatkojen kulkutottumuksia sekä eri kulkumuotojen käytön yleisyyttä ja syitä käyttöön tai käyttämättömyyteen.

Kulkutottumuskyselyn vastauksien mukaan sulan maan aikana aktiivisilla kulkumuodoilla kuljetaan koulumatkoista hieman yli 75 % ja talvella puolestaan vähän vajaa 70 %. Eniten alakoululaisten koulumatkojen kulkutottumuksiin vaikuttavat sääolosuhteet ja vuodenajat. Vuodenajalla on erityisen suuri vaikutus pyöräilyyn, jonka määrä on varsin suuri sulan maan aikana, mutta talven aikana pyöräilystä siirrytään hyvin paljon kävelyyn, joukkoliikenteen käyttöön sekä autokyydillä kulkemiseen.

taulukko

Myös koulumatkan pituudella on merkitystä koulumatkojen kulkutottumuksiin. Lyhyimmillä matkoilla lapset kävelevät eniten, 1–3 km matkoilla pyöräily saavuttaa suurimmat kulkumuoto-osuutensa ja matkan pituuden kasvaessa lisääntyy joukkoliikenteellä ja autokyydillä kulkeminen.

taulukko

Oppilaiden ikä puolestaan vaikuttaa erityisesti nuorimmilla oppilailla, joiden kulkumuotojakaumat poikkeavat heitä vanhemmista oppilaista. Erityisesti 1-luokkalaiset pyöräilevät ja käyttävät joukkoliikennettä harvemmin kuin vanhemmat oppilaat, mikä tarkoittaa puolestaan muita suurempia kävelyn ja autokyydillä kulkemisen kulkumuoto-osuuksia.

taulukko

Koulumatkojen aktivoittamiskokeilu

Koulumatkojen aktivoittamiskokeilu toteutettiin yhdessä Päiväkummun koulun kolmasluokkien kanssa toukokuussa 2023. Kahden viikon kokeilujakson aikana oppilaita kannustettiin kulkemaan mahdollisimman paljon aktiivisilla kulkumuodoilla sekä opetettiin niiden erilaisista hyödyistä. Viikkojen ajalta oppilaiden päivittäisistä kulkumuodoista kerättiin tietoa niin henkilökohtaisilla matkapäiväkirjoilla kuin myös luokkien yhteisellä käytävällä olleilla tauluilla, joita varten lapset jaettiin neljään ryhmään sen mukaan, mistä suunnasta he tulevat kouluun. Kokeilujakson jälkeen siitä kerättiin kokemuksia erilaisilla kyselyillä oppilailta, opettajilta ja oppilaiden huoltajilta.

Kokeilun tuloksena kävi ilmi, että oppilaat kulkivat kahden viikon aikana yli 95 % koulumatkoistaan aktiivisilla kulkumuodoilla. Oppilaista 28 % koki kulkeneensa kokeilun aikana enemmän pyöräillen ja kävellen kuin yleensä ja 34 % kertoi haluavansa kokeilun jälkeen kulkea aiempaa enemmän aktiivisilla kulkumuodoilla. Nämä osuudet ovat varsin positiivisia, erityisesti huomioiden, että oppilaat olivat jo valmiiksi paljon aktiivisilla kulkumuodoilla liikkuvia. Kokeilu osoitti myös, että lapset motivoituvat enemmän ryhmänä toimisesta, sillä lapset kokivat selvästi kannustavammaksi ja mielenkiintoisemmaksi merkitä kulkumuotoja yhdessä ryhmän taululle ja vertailla ryhmien tauluja kuin pitää omaa matkapäiväkirjaa.

Miten kaupunki ja koulut voivat lisätä lasten koulumatkojen aktiivisuutta?

Kaupungilla ja kouluilla on erittäin suuri rooli lasten koulumatkojen kulkutottumusten taustalla. Kannustamalla lapsia aktiivisesti kuljettuihin koulumatkoihin ja tekemällä niistä mahdollisimman houkuttelevia, kaupunki ja koulut voivat vaikuttaa lasten yleiseen terveyteen ja toimintakykyyn.

Koulujen toiminnan tulisi kannustaa lapsia ja heidän perheitään aktiiviseen liikkumiseen, mikä ei tällä hetkellä toteudu kaikkialla. Ensimmäisen luokka-asteen oppilaista 44,5 % ja toisen luokka-asteen oppilaista 24,1 % vastasi, että yksi yleisimmistä syistä olla pyöräilemättä koulumatkoja oli, ettei koulu suosittele lapsen pyöräilemistä kouluun. Vastaajista 12,1 % kertoi pyöräilemättömyyden syyksi myös koulujen puutteelliset pyörien säilytysmahdollisuudet ja pelon pyörän varastamisesta. Vastaajista 12 % kertoi myös pyöräilemättömyyden tai kävelemättömyyden syyksi koulureitin liikenteellisen vaarallisuuden. Erityisesti näihin syihin kaupungilla ja kouluilla on mahdollisuus vaikuttaa omalla toiminnallaan ja näin ollen lisätä lasten aktiivista liikkumista.

Edellä mainittujen keinojen lisäksi kaupunki ja koulut voisivat järjestää erilaisia aktiivisia ja kestäviä kulkumuotoja edistäviä hankkeita kuten teemaviikkoja ja kilpailuita. Tällaisissa hankkeissa on erityisen tärkeää pyrkiä vaikuttamaan lasten kulkutottumuksiin ryhmänä, sillä lapset kulkevat koulumatkojaan usein kavereidensa kanssa sekä motivoituvat helpommin asioista, jos niitä voi tehdä yhdessä muiden oppilaiden kanssa, kuten tämän diplomityön tutkimuksetkin osoittavat.

Varsinaisen diplomityön lisäksi Vantaalle tuotettiin koulumatkojen kulkutottumuskyselyn vastauksien jatkokäsittelyä varten työkalu, jonka avulla vastauksia pystytään tarkastelemaan erilaisilla rajauksilla. Työkalu onkin hyvä keino lähteä selvittämään tarkemmin, missä kouluista olisi erityisesti syytä kiinnittää huomiota koulumatkojen kulkutottumuksiin ja etsiä näiden koulujen oppilaiden kulkutottumuksien syitä.

Diplomityön jatkotutkimuksena Finnmap Infra toteuttaa Vantaan tilaamana myös yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaiden koulumatkojen kulkutottumusselvityksen, jonka avulla Vantaalla saadaan tietoa myös vanhempien oppilaiden liikkumisesta ja keinoista aktiivisen liikkumisen lisäämiseen kyseisessä ikäryhmässä.

Tutustu diplomityöhön Aalto-yliopiston sivuilla.

Lapsen koulumatka pyörällä