Vahvistuksia silta-, liikenne-, katu- ja vesihuoltosuunnitteluun

Meillä on aloittanut kolme kesätyöntekijää: Miro Seppälä siltasuunnittelussa Tampereella sekä Markus Rauhanen liikennesuunnittelussa ja Erik Jaatinen katu- ja vesihuoltosuunnittelussa Pasilassa. Mahtavaa saada heidät mukaan porukkaan!

Sekä Markus että Miro ovat juuri päättäneet kolmannen vuotensa opinnoissaan: Markus Aalto-yliopistossa pääaineenaan rakennettu ympäristö ja Miro rakennesuunnittelussa Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella.

Erik on meillä töissä kolmatta kesää ja hän on työskennellyt meillä myös osa-aikaisesti talvikaudella opintojensa ohella. Tällä hetkellä Erik opiskelee Aalto-yliopistossa vesitekniikan maisteriohjelmassa.

Valaistus viimeistelee tunnelmallisen taideteoksen

Lamminrahkan risteyssiltaa elävöittävä taideteos ”Kevät ja Syksy” on saanut teosta upeasti täydentävän valaistuksensa valtatiellä 12. Teoksen on suunnitellut ROP-taiteilijaryhmä, me vastasimme kohteen valaistussuunnittelusta.

Tampereen ja Kangasalan rajan tuntumaan rakentuva Lamminrahkan eritasoliittymä palvelee uusia Lamminrahkan ja Ojalan asuinalueita. Hanke valmistuu syksyllä 2020.

Lisätietoa Lamminrahkan eritasoliittymästä löydät hankkeen sivuilta.

Kuvat: ROP-taiteilijaryhmä

IMG_20200421_220058

Valimohiekka soveltuu käytettäväksi tierakenteessa

Geosuunnittelijamme Eero Juuti tutki diplomityössään jätteeksi luokiteltavan valimohiekan uusiokäyttöä tierakenteessa. Laboratoriotutkimusten perusteella valimohiekasta ja kalliomurskeesta saadaan tehtyä seos, joka soveltuu kerrosstabiloinnin runkoaineeksi. Myös betonimurskeen ja valimohiekan sekoitus vaikutti mahdolliselta vaihtoehdolta.

Eero selvitti myös valimohiekan tuotteistamista sekä valimohiekan käytön vaikutuksia päästöihin ja kustannuksiin. Valimohiekkaa käyttämällä voitaisiin pienentää suodatinkerroksen ja jakavan kerroksen rakentamisen päästöjä jopa 46 % ja kustannuksia 50 % perinteisiin luonnonmateriaaleihin nähden.

Suodatinkerroksessa käytettävän sitomattoman valimohiekan voisivat tuotteistaa valimot itse. Kantavaan kerrokseen käytettävän seoksen tuotteistamiseen tarvittaisiin urakoitsijan panostusta. Valimohiekkaa voisivat hyödyntää etenkin paikalliset pienet toimijat, esimerkiksi ne kunnat, joiden alueella sijaitsee valimo.

Valimohiekalle etsitään uusia käyttökohteita, sillä loppusijoittaminen kaatopaikoille on jäämässä historiaan tiukentuneen jätelainsäädännön myötä. Eeron diplomityö on osa valimohiekan uusiokäyttöä selvittävää Kiertovalu-tutkimushanketta.

Suunnittelemme Turun kehätien parantamisen 2. rakentamisvaiheen

Yhteistyömme Kreate Oy:n kanssa jatkuu suuressa STk-hankkeessa Turun seudulla. Kreate on valittu E18 Turun kehätien parantamisen 2. rakentamisvaiheen urakoitsijaksi. Me vastaamme hankkeen rakennussuunnitelmista. Tilaajana on Väylävirasto.

Rakentaminen keskittyy Kauselan ja Pukkilan väliselle osuudelle sekä valtatielle 10 kehätien ja Kaarinantien välille. Töihin sisältyy mm. Kausela-Pukkila-osuuden nelikaistaistaminen, Kauselan eritasoliittymän parantaminen sekä Aurajoen siltojen korjaus ja rakentaminen.

Hankkeen kehitysvaihe on käynnistynyt ja rakentaminen alkaa kesällä 2020. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2023 aikana.

Turunkehätie2

Laadimme E18 Turun kehätien Kausela-Kirismäki-välin tiesuunnitelman vuonna 2018.

 

Kävelyllä ja pyöräilyllä yhteys parempaan koettuun hyvinvointiin

Liikennesuunnittelijamme Emilia Taskinen tutki juuri valmistuneessa diplomityössään kulkutapojen ja koetun hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Yli 20 000 kyselyvastauksen analyysissä selvisi, että ihmisten koettu elämänlaatu ja terveydentila oli todennäköisesti korkeampi, mitä useammin he kävelivät tai pyöräilivät. Tutkimus perustuu HSL:n keräämään aineistoon vuodelta 2019.

Sukupuolten väliset erot olivat tutkimuksessa melko pienet, tosin päivittäinen kävely ennustaa korkeaa koettua hyvinvointia varsinkin naisilla. Tutkimuksessa käytetty malli ennustaa korkeaa hyvinvointia kotitalouksiin, joissa on useampi auto. Tämä korostui etenkin miesten vastauksissa.

Joukkoliikenteen käytöstä ei tässä tutkimuksessa saatu merkittäviä yhteyksiä koettuun hyvinvointiin, mutta aineistosta selvisi, että joukkoliikenteen käyttäjät kävelevät muita enemmän.

Emilian diplomityö ja tutkimusasetelma nostaa esiin teknisen alan humaaneja ja psykologisia näkökulmia. Liikennettä ei tulisi nähdä hahmottomana kulkuvälinemassana vaan yksittäisten ihmisten liikkumisena ja valintoina. Liikennejärjestelmän ja lähiympäristön on tärkeää tukea aktiivista elämää: tarjota mahdollisuuksia yli 400 metrin kävelymatkoihin ja lisätä kulkemisen miellyttävyyttä.

1 2 3 27